Vihreät palmikkosukat

Nämä sukat on neulottu Novitan kevään vihreällä uutuuslangalla ja malli on Niina Laitisen sukkakirjasta. Sukkien nimi on Jotain niin oikeaa. Todella kaunis malli. Palmikkoneule pääsee parhaiten oikeuksiinsa yksivärisellä langalla neulottuna.

 

Muistatteko, kun koulussa piti kesäisin kerätä kasveja ja kuivata niitä kirjojen välissä. Nyt koululaiset ottavat kuvan löytämästään kasvista. Aika hyvä juttu tämä, että jätetään kasvit rauhaan. Fiilistellessäni kasvioppia hankin Hemulin kasvio-kirjan. 

Suosikkikasvini tästä kirjasta on Poimulehti. Kirjassa kerrotaan, kuinka Poimulehden kuppiin kertyy yön aikana nestettä, joka ei ole kastetta, vaan kasvista erittynyttä parkkihappoa. Tästä ovat alkemistit aikoneet keskiajalla valmistaa kultaa. Nestepisaran on myös arveltu olevan ikuisen nuoruuden lähde. Kasvin tieteellinen nimi on ilmeisesti tästä johtuen Alchemilla.

Olen joskus pienen Poimunlehden alun siirtänyt tienvierustalta kukkapenkiin. Siinä se onkin melko isoksi jo kasvanut. Nuoruuden lähde on siis lähempänä kuin on osannut aavistaa.

Kasvien maailma on todella kiehtova.

Hyvää kesän jatkoa, jatkan kasvien tutkimista Hemulin avulla tietenkin!

Äitienpäiväsukat 2020

Äitienpäiväsukka-KAL järjestettiin jo keväällä hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. Järjestäjänä oli Niina Laitinen ja joka päivä tuli pieni pätkä ohjetta.

 

Sukat oli mahdollista neuloa pidempi vartisina tai lyhyempinä. Tietenkin neuloin molempina, kun innostuin taas näistä knit-along-tapahtumista.

 

Juhannuspäivänä "ulkoilutettiin" villasukat ensimmäisen kerran Mustikkamaalla, kun vietimme aurinkoista päivää serkkuni kanssa. Serkkukin yllättyi lämpimänä päivänä, miten hyvältä villasukat tuntuvat jalassa, ei yhtään kuumalta. Luonnonmateriaali villa on hyvin hengittävä ja pehmeä. Saatiin oikein kesäiset villasukkakuvat.

 

"Jos mietit, mistä mut voit tavoittaa, se riippuu siit, mihin mä riippumaton ripustan."

-Mikael Gabriel, Riippumatto-

Tähdet meren yllä-sukat nro 2

Tähdet meren yllä-sukat värikkäänä versiona. Pohjavärinä on valkoinen ja kuviovärinä raitalankaa, jonka nimeä en enää muista tai muistan ehkä väärin jos arvaan, että se oli taitelija. Tähdet meren yllä-sukat neulottiin knit-along-tapahtumassa, jonka järjesti Niina Laitinen netissä kevättalvella 2020.

Piristystä ja väriä todella tarvitaan aina. 

Mitä muuta tarvitaan? 

-Arvostusta

-Välittämistä

-Yhdessä toimimista

-Kehuja ja kannustusta

-Iloa ja naurua

-Villasukat

-Rakkautta

-Halauksia

-Lämpimiä ajatuksia

-Toivoa

-Haaveita ja tavoitteita

Tällainen listaus tälläkertaa, mutta eikös ole hyvä lista.

Kovasti jo odotan lomaa ja että näkisi ystäviä ja läheisiä ihmisiä.

Parasta läheisen kanssa olemisessa on, kun ei puhuta mitään. Riittää että ollaan vaan siinä ja nautitaan toisen läsnäolosta. Tämä on varmasti hyvin suomalainen ominaispiirre, mutta aina ei tarvitse sanoja, kun sielunkumppani ymmärtää kaiken vain läsnäolosta. 

Taustamusiikiksi sopii takkatulen rätinä, veden solina tai puunlehtien havina.

"Mitä toivot, 

että jää, 

kun pihan poikki kuljet 

ja jäljet häviää."

-Juha Tapio, Ohikiitävää-

Jämälankoja Joulukalenterisukkaan

Vuoden 2017 Joulukalenterisukka on yksi suosikkiohjeitani. Suunnittelija on Niina Laitinen. Näissä sukissa on käytetty jämälankoja ja ne on riemunkirjavat. Niissä on Suomen lippukin, kun monesti jätän sen tekemättä. Tähän sekoitukseen lippukin mukaan vaan.

Ihan kivat nämä on, mutta Niinalla on niin hienot ohjeet, että ne ansaitsee tulla neulotuksi kokonaan muilla kuin jämälangoilla. Teen ehkä räsymattosukkia tai muuta jämälangoista, mutta minua häiritsee, jos työn väreissä ei ole harmoniaa. 

Nyt lopetan tämän värimärinän ja iloitsen siitä, mitä parhaillaan on eli auringonpilkistys sateen jälkeen ja värikkäät sukat. Tietenkin on myös hyvä, että lankahävikkiä ei tulisi ja kaikki tulisi käytettyä tarkasti loppuun. Tämä oli yksi kokeilu ja täytyy vielä kehittää tätä.

Aurinko paistaa ja vettä sataa. 

Taitaa tulla kesä!