sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Talvipäivän kimallus

Sain vihdoin valmiiksi ystävänpäiväsukat, kun tuli vähän mutkia matkaan, mutta ei haittaa! Nina Laitinen Desings järjestämä knit-along-projekti Taimitarhan Ystävänpäiväsukat on vaan niin kiva tapahtuma. Lankoina tähän työhön käytin Nalle-lankaa tai niin ainakin kuvittelin, mutta työn ollessa melkein valmiina huomasin erään asian. Monivärinen lanka ei olekaan Nallea, vaan Polaris-lankaa!
Uups...

Siellä on ja pysyy, en pura poiskaan. Opettelen sietämään sitä, että en aina huomaa kaikkea ja se on ihan ok. Lanka, joka ei ollut sitä, mitä luuli sen olevan ja täydestä meni kuin väärä raha. Mutta minulla näyttää jatkuvan tämä tummalla pohjalla värejä-kausi. Se johtuu pitkälti siitä, että syksy oli täällä Suomessa hyvin synkkä ja sateinen, mutta nyt on jo valoisampaa, kun päivä on pidentynyt ja on lunta. Aurinko paistaa ja lumi kimmeltää todella kauniisti. Tänä vuonna meillä on oikea talvi!



Toinen tunnelmallinen hetki päivässä on, kun alkaa hämärtyä, maiseman sinisyys on ihana. Sitä kestää vain hetken. Paulo Coelhon kirjassa oli juuri tästä hetkestä kuvaus, kuinka maailman tasapainoa koetellaan juuri päivän vaihtuessa päivästä iltaan tai yöstä aamuun. Hyvin kiehtovaa...


Jänis oli pomppinut ihan joka puolella pihaa. Oliko kettu jahdannut sitä? Syksyllä näin ketun tai pienikokoisen suden aamulenkillä, kun oli vielä pimeää. Eläin tuli metsästä kadulle ja taakseen katsomatta kulki kadulla ja meni takaisin metsään. Kettukin voi olla harmaa, joten en ole varma oliko tämä susi vai kettu... mutta hyvin erikoinen tilanne oli. Taidettiin molemmat vähän säikähtää toisiamme.


Ja se on ihan ok. Sukat on myös ihan ok. Kaikki on ok.

Hyvää viikkoa, tee mitä rakastat ja rakasta, mitä teet!


torstai 22. helmikuuta 2018

Unelmia ja suunnitteluhommia


Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun flunssan sain ja mitään ei jaksanut tehdä. Kirjoja selailin... mm. Agatha Christien murhasuunnitelmat ja Mielensäpahoittajan Suomi. Onhan se ihan ok, jos ei aina ole ok. Suunnitelmia voi aina tehdä...


Tätä kangaspinoa tykkään erityisesti katsella.


Mustavalkoisten eläinten listakin näyttää toteutuvan...


- Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu-
-Äiti Teresa-

Nyt alkaa riittää! Flunssan sairastaminen!
 Postimerkkikankaasta olen aloittanut tehdä jo jotain. Siitä lisää myöhemmin.

Flunssan lääkitykseen suosittelen valmistamaan taikajuomaa. Resepti tulee tässä:
Ota muki ja keitä vettä samalla.
1. Kuori ja viipaloi inkiväärin juurta n. 6kpl 3mm:n paksuisia paloja.
2. 2-3 ruokalusikallista hunajaa
3. Purista vähän sitruunamehua päälle
4. Kaada kuumaa vettä päälle
Anna tekeytyä n. 10 minuuttia
Nauti!
Lopuksi pureskele inkiväärin palat...


 Tiinan kissa!






perjantai 16. helmikuuta 2018

Ompelen, siis olen!

Japanilaisista kankaista ompelin laukkuja vähän eri käyttötarkoituksiin, sekä yhden säilytyspussin. Materiaaleissa oli myös edellisen postauksenkin aiheena olleet vanhat farkut ja kierrätysvetoketjut.

Tähän laukkuun päätyi Levi's-farkkujen taskut. 




Tässä on kummipojan 3-vuotissyntymäpäivälahjaksi ompelemani pikkukassi, johon voi ottaa mukaan pillimehun, kun mennään retkelle. Kankaassa on kivoja merirosvokuvioita. Saattaa kuvastaa meitä ensi kesänä, kun leikitään aarteenetsintää jossain lähistön puistossa ja löydetäänkin aarre. Minä olen tuo punapukuinen ja kummipoika on sinipukuinen, otetaan valomiekka mukaan ja kun se osuu maahan, löydämme aarteen!




Farkuissa oli hieno tekstiapplikointi, jonka ompelin säilytyspussiin. Sisälle laitoin merirosvokangasta. Kaikki japanilaiset kankaat ovat Almandiinilta. Kankaiden myötä on tullut tutustuttua japanilaiseen kulttuuriin mm. Aikidon periaatteisiin, kansantarinoihin ja seurattua mm. Instagramissa kuvaajia sieltä. Näin myös ihanan kartan, milloin kirsikankukat kukkivat keväällä Japanissa. Harmikseni, flunssa iski minuun ja sen vuoksi meni kaikki suunnitelmat uusiksi, mutta ajatus, että kevät tulee auttoi paljon. Voisi omalle kartalle laittaa myös, milloin omalla pihalla kukkii pieni kirsikkapuu. Täällä sen ajankohta on yleensä kesäkuun alussa. Siinä puussa kukat ovat valkoisia ja kirsikat makean makuisia.



Säilytyspussin kankaassa on kuin maastokuviota, mutta siitä voi löytää eläinhahmoja.



Hyvää viikonloppua! 

tiistai 6. helmikuuta 2018

Simbsalabim ja ananaskassi on valmis!

Ananasta laukussa...
Käsityöopetuksessa opetettiin bargello-tekniikkaa ja pitihän sitä aktivoitua kokeilemaan. Oli kasa käytettyjä farkkuja ja japanilaista ananaskangasta Almandiini-kangaskaupasta (löytyy netistä), ostin kankaita käsityömessuilta. Ihana kuosi! Minulla vaan on paha ongelma: En millään raaskisi tehdä kauneimmista kankaista ( ja langoista) mitään, etten vaan pilaa sitä kangasta. Vaikka on kriittinen omille töilleen niin, eipä tuo tainnut kangas pilalle mennä... ei ainakaan omasta mielestä. 

Vetoketjunkin laitoin, se ei näy kuvissa, koska piilotin sen kankaan alle todella ovelasti, eli tein siitä piilovetoketjun. Tästä tuli hyvä projektilaukku, jossa kulkee käsityöt mukana tai ne parhaimmat langat, joista minun vaan pitää neuloa jotain.


Esittelen Almadiinin japanilaisia kankaita varmasti myöhemminkin, sitä mukaa, kun raaskin niitä käytellä... niiden joukossa on mm.postimerkkikuvioista kangasta, jossa on suomalaisia postimerkkejä. 


Nyt, kun on tämä aktiivisuus päivän polttava puheenaihe niin seuraava voisi olla positiivisuus. Sen voisi ottaa, vaikka trendikkääksi elämäntavaksi, että vaikka kuinka ottaa päähän asiat niin yrittäisi edes yhden pienen positiivisen asian löytää. Kuusi tuntia viikossa vähintään positiivista ajattelua, ei tarvitse muuta tehdä kuin ajatella! Kukaan ei tule tarkistamaan asiaa, eikä siitä anneta rangaistusta, kun kukaan ei tiedä, mitä ajattelemme, ellei kerrota.

Posiivisuutta päivääsi!

Silmäsi loistavat tähtien valoa.
Tuikkii hymysi ihanaa iloa.
Anna sen hehkua maailmalle!


lauantai 3. helmikuuta 2018

Mustaa valkoisella

Mustaa valkoisella. Jäin ilmeisesti jumiin lumihankeen ja Joulukalenterisukka-ohjeeseen, mutta onhan ne tyylikkäät. Aloitin näiden sukkien neulomisen, kun kaksi pandaa tulivat tänne Suomeen. Pandojen värit on siis sukissa.

Sitten minulle tuli ajatus, että onhan niitä muitakin mustavalkoisia eläimiä. Pitäisiköhän ne listata? Joku oli kirjoittanut kirjankin kaupasta ja/tai kadulta löytyneistä lapuista. Käytin listan kehittelyssä apuvoimia ja kyselin, mitä mustavalkoisia eläimiä on olemassa? Varsinainen "parviälyn" taidonnäyte siis!


l"

Lista on tällainen:
- Panda
- Seepra
-Jääkarhu
-Pesukarhu
-Haisunäätä
-Harakka
-Hevonen
-Lehmä
-Miekkavalas
-Mäyrä
-Pingviini
-Dalmatialainen
-Urospuolinen kirjosieppo
-Lumileopardi
-Tiinan kissa
-Kiss-yhtyeen naamiot


Seuraavaksi mietittiin, että mitähän tämän listan löytäjä mahtaisi ajatella suunnitelmista perustaa mustavalkoisten eläinten eläinpuisto. Eihän hän edes tietäisi, että mistä on ollut kyse! Jotain voisi yrittää päätellä, mutta mikä olisi päätelmien lopputulos? Nykyään varmaan someraivo, asioiden paisuttelu suhteettomiksi, kalabaliikki jne. Ehkä jonkinlainen algotritmi? Lista meni silppuriin, että ei siitä enää enempää.



Koirat halusivat, että heistä otetaan kuva ja laitoin villasukat samaan kuvaan. Kelikamerassa Tampereella oli ollut pöllö. Pöllöstä tuli julkkis, mutta se katosi ja tuskin enää palaa julkisuuden valokeilaan. Se oli niin sanottu yhden lööpin julkisuustemppu. Eläimissä on juuri parasta, että ne ei laskelmoi. Ne ovat aitoja, sellaisia kuin ovat, anteeksipyytelemättä. Ajatus, että pöllö teki kelikameraesityksen laskelmoidusti on herkullinen. Mikä on viesti?


Minulle pöllön viesti oli, että jatka vaan pöllölapasien neulomista, koska se edistää pöllöjen julkisuuskuvaa ja tietoisuutta heidän viisaudestaan. Tietäisimmepä vain kuinka kuuluisa hän on kotimetsässään tällä hetkellä.


Kiitos siis kaikille blogissani käyneille!
Mustaa valkoisella...