tiistai 31. lokakuuta 2017

Kukkaroita ja telomeeri pohdintaa

Kukkaro-mania senkun jatkuu vaan... mitäpä, sitä vapaapäivänä muutakaan, kun ulkona tuulee navakasti pohjoisen suunnasta. Pohjoistuuli on kylmää aina, tuulipa se mistä suunnasta tahansa. Omassa kukkarotehtaassa ei ole kylmä kynttilöiden ja silitysraudan lämmössä.


Viikonloppuna töissä aloimme työkavereiden kanssa keskustella telomeereistä. Nyt seuraa paljastuksia, mistä apteekissa keskustellaan, kun on hetki aikaa jutella työkavereiden kanssa. Yksi meistä oli katsonut Passenger elokuvan ja siinä oli ollut skanneri, joka oli analysoinut ihmisen terveydentilan ja ilmoittanut viat. Elokuva sijoittuu tulevaisuuteen ja se varmasti on joskus mahdollista, että on sellainen laite. Totesimme, että onhan se varmasti mahdollista nykyäänkin, koska pystytään DNA:ta tutkimaan.


Siitä keskustelu ohjautui telomeereihin, jotka on meillä jokaisella DNA ketjujen päissä. Ne lyhenevät ikääntyessä ja niiden pituudesta tai lyhyydestä voidaan ennustaa elinikää. Telomeerit voivat myös pidentyä esimerkiksi liikunnan vaikutuksesta, mutta myös lääkkeet voivat pidentää telomeerejä. Telomeerien lyhentyminen lisää mm. riskiä sairastua syöpään. Pidentäviä lääkeaineita tiedetään olevan verenpainelääke ramipriili ja hormonikorvausvalmiste estradioli. Estradioli on naisille tarkoitettu vaihdevuosioireisiin ja sen ympärillä kohistaan melko usein rintasyöpävaarasta, mutta sen telomeerejä pidentävästä vaikutuksesta ei ole puhuttu missään.


Lisäksi muistimme artikkelin eräästä lääkeaineesta, joka saattaa lyhentää telomeerejä, mutta ei löydetty sitä enää. Ehkä tutkimustulos oli epävarma.


Yksi asia on kuitenkin varma. Itselle mieluisten asioiden tekeminen ja kaikenlainen positiivisuus pidentää elinikää.

Nauti siis kaikesta mitä teetkin tai missä oletkin, koska se on varmaa, että kuollaan!


Kukkaroita on nyt joka lähtöön, ennen viimeistä lähtöä.


Rakkautta ja pitsiä, sekä muistutus, että onnellisuus on itsetehtyä.


Illalla vielä yksi kukkaro Suomi-peitosta yli jääneillä kankailla. Kurssilla oli harjoitus ns. kulmat pois-tekniikasta, jolla muodostetaan kukan tai sydämen muotoisia tilkkukuvioita. Sain aikaiseksi pari tilkkua, josta ompelin tämän kukkaron. Liima oli lopussa ja tekijä väsynyt niin toisen puolen liimaus ei onnistunut ollenkaan. Epäonnistumisen kunniaksi kymmenen pistettä ja pöllönmerkki ihan keskelle kukkaroa. 




Tuntematon sotilas-elokuva oli paras kotimainen elokuva, mitä olen koskaan nähnyt, suosittelen katsomaan! Siinä on Robin! (Tämä tiedoksi jos kotona on vastentahtoisia teinejä, joiden pitäisi nähdä tämä.) Rokan roolisuoritus oli sydäntä riipaiseva samoin Paula Vesala. Kyyneleiltä ei voinut välttyä ja myös tähän aikaan löysin yhtymäkohtia, vaikka ajat on nyt toiset. Huumoria oli myös, sen avulla selviää vaikeista tilanteissa aina!

Hyvää viikkoa, seuraavaksi lankaa puikoissa!


perjantai 27. lokakuuta 2017

Pientä nipistystä

Nipistykset kehyskukkaron pohjiin niin silloin kukkaroon tulee pohja ja tilavuus kasvaa. Kankaiden kuviot on koiraa, kukkaa ja tekstiä. 


 Tässä kukkarossa on ommeltuna pieni sydän, jossa lukee suomeksi sanottuna: Olet aina sydämessäni. Tällä voi viestittää sille, jolle tämän antaa, että olet minulle tärkeä. Jokaisella pitäisi olla tunne, että on tärkeä ja, että meillä jokaisella on tehtävä, elämäntehtävä. Elämän mittainen tehtävä auttaa muita.


Koirat ja sinulle tehty-merkki. Tästä sama ajatus kuin edellisessä merkissä.


Tähän kuvaan kukkarot on tarkoituksella nurinpäin, koska oikeinpäin ei olisi mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Muista yllättää itsesi joka päivä jollain tavalla, tee jotain mitä et yleensä tee! Vaihda suuntaa, suunnitelmaa, mielipidettä tms.



Koska sisin on tärkein, ei ole yhdentekevää millaiselta kukkaro näyttää sisältä. Muista aina sydämen kauneus. Toivo aina hyvää, sillekin, joka ei muka mielestäsi ansaitse sitä. Jokainen ansaitsee hyvää ja monesti pieni asia johtaa vielä suurempaan hyvään ja onneen. Ne on ne pienet hyvät teot. Ja toimiihan se varmaan toisinkin päin myös pahassa. Tee silti kaikki aina niin hyvin kuin osaat. Jos et osaa niin opit!



Tämäkin kukkaro on ihan tarkoituksella nurin...mutta nyt päästään asiaan! Minä olen voittanut. Kyllä, olen voittaja! Voitin arvonnassa liput. Lahteen. Instagrammissa, jossa lankaa puikoissa myös on, oli arvonta ja kävi niin hyvin, että voitin liput. 

Olen myös lottovoittaja viime viikolla voitin kaksi euroa. En vielä tiedä, mitä teen lottovoitolla, mutta Kätevä ja tekevä-messuille menen. Liput arpoi Jonna Markkula, jonka töitä olen ihastellut ja ihaillut. Ei näitä kuvia voi muuta kuin rakastaa.

Seuraavaksi tehtävä: Katso näitä seuraavia Jonna Markkulan kuvia ja mieti esimeriksi ensimmäistä kuvaa. Muistatko tilanteen, jolloin olet tai joku sinulle tärkeä syönyt hattaraa? Eikö olekin aika helppoa muistaa. Se tilanne on ollut hyvin tärkeä ja silloin on tehty jotain hyvin mukavaa. Juuri sen päivän haluaa muistaa aina! Mikään ei pilaa sitä päivää, ei mikään!

Seuraavaksi tehtävä: Muistele sitä, koska osallistuit kilpailuun. Niistä ei ole aina hyviä muistoja, mutta muistele vain niitä, mistä on. Parhaimmat kilpailut, joihin olen osallistunut on ollut ihan itse keksittyjä. Nukahtamiskilpailu on sellainen. Voittaja on se tai hän, joka nukahtaa ensimmäisenä! 

Hyvää viikkoa ja katso vielä kuvia. Katsele tarkasti ja ajattele sekä toivo kaikkea hyvää, niin minäkin.








sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Kehyskukkaro talkoot jatko-osa

Ai, että näitä kehyskukkaroviikonlopun tuotoksia...
Isommankokoiset kehyskukkarot ompelin tabletille ja pienemmät puhelimille. Ja nuo kankaat... turkoosikuviokangas kolahti kovaa ja korkealta. Herätti tunteita ja ihania muistoja mm. Ravintolapäivästä, johon olemme joskus osallistuneet. Yhdessä ollaan tehty ja nautittu, että on saatu järjestettyä, jotain mikä lisäisi yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä, sekä yritetty tuoda ilmoille hyvää mieltä. Täynnä rakkautta nämä päivät olleet! Siitäpä johtuen minulla onkin naapuruston lapsien ja kummipojan kuvat minun keittokirjassa mokkapalojen kohdalla. He ovat olleet innokkaimpia tarjoamaan apuaan järjestelyissä ja osallistuneet vielä innokkaampina.
Ihanat lapset!





Laitoin kukkaroihin pieniä metallisia koristeita. Avain, sulka, made for you jne.

Sata sulkaa suuresta surusta, 
tuhat onnen tuntehista, 
sulka suurin sielun kipinästä.


Hyvää viikkoa!

maanantai 16. lokakuuta 2017

Pieni metsäretki

Maaginen metsäretki. Repussa mm. kahvia, pieni pala Suomea ja villasukat. Retkelle lähtiessä ajattelin kuunnella, mitä metsä minulle puhuu ja yritän nyt sanoittaa sen, mitä se puhui tällä kertaa. Olin valmistautunut retkeen tehtävällä. Menimme Hugon metsiin Hämeenlinnassa, joka on myös rakas kotikaupunkini. Paikka on Aulangon puistometsä.

Ensimmäisenä tehtävänä oli kuvata maisema, jossa kuljimme. Mitä sanot tästä? Minä huokaisen ja sanon: "Kaunista!" 
Metsä sanoi ihan samalla tavalla.

Seuraavaksi toinen tehtävä bloggarille: Ota kuva varpaista!
Kuvassa on metsäretki-sukat. Nina Laitinen Desings järjesti knit-along-projektin, jossa en pysynyt mukana. Sukissa on alku tehty ohjetta noudattaen ja sitten loppu onkin historiaa. Eikun omasta päästä. Lankana käytin 7-veljestä valkoista, sekä itsevärjättyä suomenlampaan villalankaa.


Kolmas tehtävä: Ota lähikuva!


Kylläpä Hugo on laittanut kaikkea kivaa tänne Aulangolle. Olen kulkenut täällä myös omien koirien ja koirakaverimme Hugon kanssa. Tällä kertaa Hugo ei ollut mukana ja se on harmi, mutta tänne tullaan usein, että ensi kerralla kysyn pääseekö Hugo mukaan.


Kolmas tehtävä bloggaajalle: Näe sydän! 
Tämän sydämen näin minulle kaikista rakkaimmassa paikassa maailmassa. Sen oli puut tehneet järven pintaan. Siinä se lainehti ja läikkyi tuulessa.


Neljäs tehtävä: Lisää kuvaan kaupasta löytämäsi ostoslista. Keksi tarina. Juo kahvia välillä, muuten siitä ei tule hyvää tarinaa. Syö suklaata myös, aivot tarvitsevat suklaata!


Viides tehtävä: Ota kirja esiin. Avaa se satunnaisesta kohdasta. Lue se ääneen paikalla olijoille tai olioille. 


Siinä lukee näin:
Tässä pieni työpaja siitä, kuinka aivan mitä tahansa saa toteutumaan...
1. "Pyydä" kerran.
2. Kiitä usein.
Työpaja päättyy.

Metsä oli myös samaa mieltä.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Kehyskukkarotalkoot

 Osallistuin kehyskukkaroiden valmistus-kurssille kansalaisopistossa. Kurssi oli kahden päivän mittainen. Ohjelmaan kuului opetus, jossa opeteltiin piirtämään kaavat kehyskukkarolle, valmistus ja kehyksen kiinnittäminen. Todella antoisaa heittäytyä tekemään yhtä asiaa opettajan ohjauksessa ja muiden ryhmäläisten kanssa. Vaikka kaikki olivat entuudestaan tuntemattomia toisilleen, meitä kaikkia yhdistää sama kiinnostuksen kohde, joka on käsityöharrastus. Itse lähden kurssille aina täysi draivi päällä ja alan tehtailla urakalla tuotteita. Joululahjavalmistelut siis hyvällä mallilla täällä. Seuraavassa blogipäivityksessä on lisää kukkaroita, ettei tule yhdellä kertaa liikaa!










Hyvää viikkoa ja nyt ei ole Matti kukkarossa vaan possuja, omenoita, metrokartta jne. Ja voisihan sitä vapaa-aikaa ja rahaa huonomminkin käyttää... minä tykkään tästä tavasta eniten!

"Ei ihmisen tarvitse osata kaikkea itse, juuri siksi ympärilläsi on ihmisiä, jotka ovat tulleet oppimaan kanssasi."
-Katri Helena kirjassa Taivaan tie-