tiistai 25. helmikuuta 2020

Rohkeussukat

Rohkeuteni on ilmeisesti koetuksella taas.
Hyvänmielen villasukat kirjan Rohkeussukissa on juuri ja ainoastaan ne värit, jotka minä halusin. Ne kuvastaa sitä, mitä minä olen. Rohkeutta on uskaltaa olla oma itsensä.

Rohkeutta on seurata unelmiaan. Ne eivät toteudu, jos ei ryhdy tuumasta toimeen. Täytyy kysyä itseltään, mitä pitäisi tehdä ja mikä on seuraava siirto? Sitten vaan ensimmäinen askel ja matka alkaa. Paitsi, odota vähän, tarkistan yhden asian ennen sitä.

Mennään vaan!






Ollaan rohkeita, seikkailu odottaa!
Hei hei!

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Ystävänpäiväsukka 2020

Tammikuun 24. päivä aloitettiin Ystävänpäiväsukka-KAL. Tämä oli Niina Laitisen järjestämä neulontatapahtuma internetissä. Nyt valitsin ohjeen mukaiset langat tähän työhön, mutta en välttynyt aloittamasta paria värikokeilua. Ne on vielä vaiheessa, mutta näette ne myöhemmin.





Ystävänpäivänä ostin Niinan uusimman kirjan Villasukkien uusi vuosi. Tällä ajattelin varmistaa, että minun ystävät saavat kauniita villasukkia. Jos joku naureskelee tai vähättelee tätä neulontavimmaa niin voisihan sitä kai olla huonompiakin harrastuksia. 

Mielenkiintoista alkavaa viikkoa!


sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Jonmarit

Minun ihan ensimmäiset Jonmari-sukat. Olen seurannut Jonsukka-ryhmää internetissä, mutta vasta inspiroivan neulekeskustelun jälkeen tulostin ohjeen ja samalla tutustuin aiheeseen enemmän. 

 Ihan mahtava ja iso ilmiö tämä Jonsukka. Kaiken takana on käsitykseni mukaan ihan tavallinen neuloja ja lähihoitaja Jonna Nordström. Hän on neulesukkakirjan myös julkaissut. Olen Jonsukka-fani ja ihailen kovasti hänen tekemisiään.

Jonmarit oli helppo neuloa, ihan täydellistä rentoutumista hektisessä arjessa. Lopputuloksena omasta mielestä ihan kauneimmat sukat, mitä olen tehnyt. 

Villasukat tuovat elämään lämpöä ja turvaa niinkuin maailman ihanin ystävä.






Hyvää ystävänpäivää maailman ihanin ystävä!


sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Peitto ilmaan!

Tässä luvattu ennennäkemätön yllätys! Tilkkupeitto, jo kolmas tekemäni isompi tilkkutyö. 

Aloitin tämän keväällä, kun viimeisellä opintokerralla harjoiteltiin pikatekniikkaa, nimeltään "kätketty lähde". Sitä tekniikkaa on käytetty peiton keskellä. Reunoihin laitoin mysteeripeitossa olleita palasia ja kaikkea mahdollista, mitä mieleen juolahti laittaa. 

Semmoinen siitä tuli ja se on aika hyvin naiselta, joka vielä joitakin vuosia sitten oli sitä mieltä, etten ala mitään tilkkutyötä tekemään. Tämä kommentti tuli muuten kurssikaveriltani eli minun "tilkkusiskoltani". Ollaan kurssilla samaa perhettä ja meillä on sama sukunimi, se on Tilkku. Jos vaihdetaan puhelinnumeroita kurssilla niin ollaan yhdessä sovittu, että tallennetaan se muodossa, etunimi+ Tilkku.




Peiton tausta on jatkopalojen kokoelma, jotka leikkasin ihan vinksin vonksin jo valmiiksi, kun ei mene suoraan kuitenkaan. Peittopessimisti ei pety.Peitto on kooltaan 150cmx200cm. Täytteenä on bambuvanua.






Värikästä viikkoa!
Terveisin Kati Tilkku.