Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäretki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäretki. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. heinäkuuta 2020

Turvamustekalat vauvoille ja kesäretki Tampereelle

Hei hei! Lähtisitkö kanssani ihailemaan turvamustekaloja Tampereelle? Nämä ihanat on tehty pienellä kesälomareissulla. Automatkat on niin tylsiä, että täytyy jotain tekemistä olla mukana. 

Suuntasimme Tampereelle ja historialliselle Tallipihalle (Kuninkaankatu 4, Tampere). Tallimiehen puodissa on Ottiilia, käsityöpuoti, jota olen seurannut Instagramissa. Oli oikein odotettu käynti siellä, kun on jo pitkään seurannut ihania töitä ja hyvänmielen päivityksiä sieltä. Johanna ei ollut silloin paikalla, mutta pyysin välittämään hänelle terveisiä. Puodista tarttui mukaan pieni lintu ja sydän.

Samassa paikassa oli myös suklaapuoti, vohvelikahvila, hevosvaunuajelua sekä elävää musiikkia kitaralla ja haitarilla. Tunnelma oli kesäinen, rento ja leppoisa. Hyvin siellä viihtyi kesäisenä iltapäivänä. Ehkä näistä kuvista välittyy edes vähän se ilo ja välitön tunnelma, jota oli Tampereella.






 
Hyvää päivän jatkoa!



maanantai 22. kesäkuuta 2020

Äitienpäiväsukat 2020

Äitienpäiväsukka-KAL järjestettiin jo keväällä hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. Järjestäjänä oli Niina Laitinen ja joka päivä tuli pieni pätkä ohjetta.
 
Sukat oli mahdollista neuloa pidempi vartisina tai lyhyempinä. Tietenkin neuloin molempina, kun innostuin taas näistä knit-along-tapahtumista.
 
Juhannuspäivänä "ulkoilutettiin" villasukat ensimmäisen kerran Mustikkamaalla, kun vietimme aurinkoista päivää serkkuni kanssa. Serkkukin yllättyi lämpimänä päivänä, miten hyvältä villasukat tuntuvat jalassa, ei yhtään kuumalta. Luonnonmateriaali villa on hyvin hengittävä ja pehmeä. Saatiin oikein kesäiset villasukkakuvat.
 







"Jos mietit, mistä mut voit tavoittaa, se riippuu siit, mihin mä riippumaton ripustan."
-Mikael Gabriel, Riippumatto-

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kesämuisto

Vanajaveden Opistolla on Katrin kurssilaisilla näyttely 5.-17.3.2020.
Tehtävä annettiin jo viime keväänä. Kesän aikana tuli ottaa kuva mieleenpainuvana tärkeänä hetkenä ja tästä kuvasta tehdään itselle tarpeellinen työ. Työhön otetaan värit valokuvasta ja se on kesämuisto, joka on aina mukana.

Minun työni ovat tässä. Ne ovat kassi ja nipsukukkaro. Siihen liittyy parikin kesämuistoa. Kuvan ottohetkellä olin illalla pyöräilemässä Hämeenlinnassa. Näin hetken, jolloin täytyi pysähtyä ja ottaa puhelimella kuva. Kaunis seesteinen ja lämmin ilta Viipurintien sillalla. Kappale kauneinta Suomea minun kotikulmillani.

Materiaalit, joita käytin on saatu ystävältä. Tapasimme Oodissa reilu vuosi sitten ja hän on entinen kangaskauppias. Häneltä sain kangasnäytenipun, jossa oli juuri sopivat värit työhöni. Kävin hänen luonaan kesällä, jolloin tutustuttiin enemmän ja sain kuulla, että hänen kangaskauppa on sijainnut Berliinissä. Se oli ihan uskomaton tarina ja kesämuisto!



Yleiskuva näyttelystä:


Hyvää viikonloppua!



torstai 5. joulukuuta 2019

Etelän hedelmät-säilytyspusseja

Ompelin kaksi lähes samanlaista säilytyspussia. Toinen tarvittiin pikkujouluyllätykseksi ja toinen työkaverille läksiäislahjaksi. Molemmat lahjat ilahdutti niin, että vähän itsekin häkeltyi siitä. Väriä ja lämpöä niistä ei ainakaan puutu. Varsinkin nyt, kun tämä vuodenaika on hitusen synkkä.






Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Kissaperhe kesäreissussa Pukstaavissa

PaaPiiltä tilatut kissaperhe-askartelu/ompelupaketin kissat suorastaan vaativat, että on päästävä retkelle Pukstaaviin. Pukstaavi on suomalaisen kirjan museo Sastamalassa. Linkki Pukstaavin kotisivuille


Kissaperheen äiti on onnellinen, kun on saapunut perille Pukstaaviin lastensa kanssa. Matka kesti reilun tunnin ajan autolla. Päivä oli aurinkoinen ja kaikki olivat iloisella mielellä.


Pian pikkukissat löysivät aapiskirjoja ja he olivat innoissaan. Kohta mekin opimme lukemaan, kun menemme kouluun. Äitikissa kuunteli mielenkiinnolla, mitä pikkukissat tuumailivat.


Pikkukissat tutustuivat kirjallisuuden historiaan, koska he eivät vielä osaa lukea äitikissa luki heille näyttelyiden kylttejä ja tekstejä.


"Katsokaa lapset!", Äitikissa huudahti. "Täällä ei ole kieltokylttejä! Täällä suorastaan käsketään tarttumaan kirjoihin. Mikä ihana paikka! Onko tämä edes totta?" Äitikissa ihan nipisteli itseään varmistaakseen, että on hereillä. Useamman lapsen kanssa liikkuessaan äitikissa on tottunut siihen, että pikkukissojen mekastusta ei kaikkialla siedetä. Lapset on lapsia, sen on äitikissa joutunut monesti huokaamaan. Miten meidän jokaisen tulisi joka päivä kasvaa ja tutkia tätä maailmaa. Oppia joka päivä jotain uutta, kuten pikkukissat. Heillä on paljon tutkittavaa ja innostusta uusiin asioihin.


Pukstaavissa äitikissalla oli nostalginen hetki, kun hän pysähtyi kirjastoautoa esittävän kuvan eteen. Sitä kuvaa olisi voinut katsella, vaikka ikuisuuden. Mielessään äitikissa palasi menneeseen, siihen aikaan, kun hän itse oli lapsi. Hän muisteli, kun hän kävi kirjastoautosta lainaamassa lukemista. Ai että, se oli jännää...ja vielä jännittävämpää oli sukeltaa kirjojen maailmaan.


 Tämän kirjan kuvan äitikissa muisti nähneensä lapsuutensa kirjassa. Erityisesti kuvateksti sai äitikissan säpsähtämään. Kuvatekstissä lukee: "Älä pelkää tyttöseni, en minä pahaa tee!" Äitikissa alkoi taas huolestua, siitä kuinka saisi opetettua ja varoiteltua lapsille, että kaikki eivät välttämättä toivo ja tee toisille hyviä asioita. Kaikkeen ei voi mitenkään varautua, mutta miten opettaa lapsia välttämään pahoja asioita, kuitenkaan pelottelematta liiaksi?"

"Ei maailma suremisesta parane,
eikä pölyn pyyhkimisestä."
-Hella Wuolijoki-
Juurakon Hulda

Sitaatti bongattu Pukstaavin nettisivuilta.



Nyt täytyy ajatella, jotain iloisempaa äitikissa päätti. Olemmehan päässeet retkelle näin kivaan ja varmasti turvalliseen paikkaan. Voi, miten mukavaa onkaan lettukestit ja tuoretta pullaa ei voita mikään! Muumimammaan on helppo  meidän äitien samaistua.




Onpa täällä mukava sohva, jolle voi istahtaa kuuntelemaan esittelyitä kirjailijoista ja kuvittajista. Minna Canthin esittely erityisesti on äitikissan mieleen. Kannattaa mennä ja kuunnella ne kaikki!



Kylläpä meillä on tänään ollut kivaa, pikkukissat sanoivat, kun kissaperhe suuntasi kotimatkalle. Niin oli, ajatteli kissaäiti. Tästä päivästä jää ihana muisto. Pukstaavia voi suositella ihan kaikille!

Kissaperhe poikkesi vielä esittäytymässä museon kaupassa, jossa mukava työntekijä luonnollisestikin ihastui kissoihin. Kissojen mukana ollut bloggaaja kertoi, että mistä kissa-askartelupaketteja saa, jos niitä halutaan, vaikka Pukstaaviinkin myytäväksi. Museokaupan myyjä oli niin ystävällinen ja hänkin kertoi, kuinka hänenkin tytöllään oli ollut samantapaiset ommellut lelut nimeltään: "Lupsakat!"
 Bloggaajakin oli tyytyväinen onnistuneesta matkasta ja kuvista, että tarjosi kaikille mukanaolleille pehmikset.

Vielä kotiin päästyä äitikissa alkoi tehdä listaa asioista, joiden opettamisesta pikkukissoille hänen tulisi pitää erityisesti huolta:
-hyvien tapojen opettaminen
-oman esimerkin merkitys
-kiusaaminen ei ole hyväksyttävää
-kuinka olla hyvä ystävä
-kotona on turvaa, vaikka maailmassa on paljon turvattomuutta
-rehellisyys
-koditon pikkukissakin voi saada meiltä kodin
-liikennesäännöt
-pyöräilykypärän käyttö
jne...
Listasta oli tulossa jo liiankin pitkä, kunnes bloggaaja tuli muistuttamaan äitikissaa unen tärkeydestä.
Tulehan tänne viereen niin nukutaan...pikkukissat nukkuvat jo.

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille ja lankaakin on taas puikoissa, kunhan ehditään!