Maaginen metsäretki. Repussa mm. kahvia, pieni pala Suomea ja villasukat. Retkelle lähtiessä ajattelin kuunnella, mitä metsä minulle puhuu ja yritän nyt sanoittaa sen, mitä se puhui tällä kertaa. Olin valmistautunut retkeen tehtävällä. Menimme Hugon metsiin Hämeenlinnassa, joka on myös rakas kotikaupunkini. Paikka on Aulangon puistometsä.
Ensimmäisenä tehtävänä oli kuvata maisema, jossa kuljimme. Mitä sanot tästä? Minä huokaisen ja sanon: "Kaunista!"
Metsä sanoi ihan samalla tavalla.
Seuraavaksi toinen tehtävä bloggarille: Ota kuva varpaista!
Kuvassa on metsäretki-sukat. Nina Laitinen Desings järjesti knit-along-projektin, jossa en pysynyt mukana. Sukissa on alku tehty ohjetta noudattaen ja sitten loppu onkin historiaa. Eikun omasta päästä. Lankana käytin 7-veljestä valkoista, sekä itsevärjättyä suomenlampaan villalankaa.
Kolmas tehtävä: Ota lähikuva!
Kylläpä Hugo on laittanut kaikkea kivaa tänne Aulangolle. Olen kulkenut täällä myös omien koirien ja koirakaverimme Hugon kanssa. Tällä kertaa Hugo ei ollut mukana ja se on harmi, mutta tänne tullaan usein, että ensi kerralla kysyn pääseekö Hugo mukaan.
Kolmas tehtävä bloggaajalle: Näe sydän!
Tämän sydämen näin minulle kaikista rakkaimmassa paikassa maailmassa. Sen oli puut tehneet järven pintaan. Siinä se lainehti ja läikkyi tuulessa.
Neljäs tehtävä: Lisää kuvaan kaupasta löytämäsi ostoslista. Keksi tarina. Juo kahvia välillä, muuten siitä ei tule hyvää tarinaa. Syö suklaata myös, aivot tarvitsevat suklaata!
Viides tehtävä: Ota kirja esiin. Avaa se satunnaisesta kohdasta. Lue se ääneen paikalla olijoille tai olioille.
Siinä lukee näin:
Tässä pieni työpaja siitä, kuinka aivan mitä tahansa saa toteutumaan...
1. "Pyydä" kerran.
2. Kiitä usein.
Työpaja päättyy.
Metsä oli myös samaa mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti