Jotain pientä...

Kesäjuttuja! Löysin tilkkupeiton valmistuksesta yli jääneitä tilkkuja. Ompelin niitä vain ihan sattumanvaraisesti yhteen saadakseni pienen säilytyspussin toisen puolen niistä. Toisella puolella on maatuskakangasta. Siitä tuli tosi pirteän näköinen. 

 

Sitten, kun vauhtiin pääsi niin tuli ommeltua lisää säilytyspusseja. Isompaa ja pienempää erilaisilla kuoseilla. 

Nyt fiilistelen loppuviikon Novitan uuden sukkalehden parissa, se on parasta, mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Tutkin kaikki upeat sukkamallit ja minua ei saa häiritä yhtään!

Niitä sukkamalleja on 45 erilaista, joten mietin kovasti, mistä aloittaa. Neuloosioireet taitaa olla pahenemaan päin. Kuinka siellä on neuloosioireita esiintynyt? Kesän mentyä taitaa puikot heilua lähes jatkuvasti ainakin täällä.

Heippa vaan!

 

Kuutioita ulkona

Keväällä tein harjoituksena yhden palasäilytyspussin Katrin kurssilla Vanajaveden Opistolla, mutta harjoittelin vähän lisää kotona ja siitä nämä uudet pussit. Otin kankaita ihan melkein sattumanvaraisesti ja mahdollisimman paljon erilaisia kuoseja. 

Näitä oli kiva tehdä, vaikka polkupyöräkangas pyörähtikin renkaat ylösalaisin ja muutamissa kohdissa palat on menneet eri tavalla kuin alunperin suunnittelin. Ei haittaa!

Mukavaa heinäkuun jatkoa! 

Kivaa jos aurinkokin paistaa.

Ruutusäilytyspussi ja pari pientä mukinalusta

Viimeisellä kurssikerralla aloitettiin neliöistä tehtyjen säilytyspussien valmistus. Eipä arvattu silloin vielä, että se olikin tämän kevään viimeinen opintokerta. Koronapandemia sulki opiston. Valmistin oman kuutiopussin loppuun kotona. Tein myös pari pientä mukinalustablettia.

Jätin blogijulkaisut tauolle poikkeusolojen vuoksi ja se oli hyvä ratkaisu, koska työssäni apteekissa ei ole etätyö mahdollisuutta. Alkuun pelko pandemiasta ja sairastumisesta oli lähes lamaannuttava. Pelosta huolimatta työskentelyä oli jatkettava ja kohdattava ihmisiä, jotka olivat vielä enemmän peloissaan. 

Työpäivien jälkeen olin hyvin väsynyt. Neulominen ja käsityöt olivat hyvä apu nollatessa päivän tapahtumia. Sai hetkeksi kaiken kurjan pois mielestään ja tuli ihan virkistynyt olo neulomisen jälkeen. Tuntui kuin olisi hetken nukkunut.

Nyt jatketaan julkaisuja tauon jälkeen, älkää kyllästykö! Saatan samalla pohtia tilanteita...

Ollaan varovaisia!

Jouluvalmisteluja

Silloin, kun olin viikonloppukurssilla, palkitsin itseni ahkeruudesta, ostamalla ihanan kankaan Katrin tilkkukaupasta. Kankaasta sai leikeltyä ihania paloja nipsukukkaroihin ja pieniin säilytyspusseihin. Niin se lähti taas tehtailu päälle ja oli kivaa näitä ommellessa. Ylimmässä kuvassa on viimeiset palaset kankaasta, kun oli into ja tekemisen riemu, niin höpsähtäneeltä bloggaajalta unohtui kokonaan kuvaaminen.

Vähän tuli sellainen olo, että nyt hiiri kissalle takkia ompeli, kun tuli lopuksi kukkaro. 

Tällä kertaa monta!

Jos jollain näet näitä, niin hän on minun kaveri!

Hyvää joulua!

Etelän hedelmät-säilytyspusseja

Ompelin kaksi lähes samanlaista säilytyspussia. Toinen tarvittiin pikkujouluyllätykseksi ja toinen työkaverille läksiäislahjaksi. Molemmat lahjat ilahdutti niin, että vähän itsekin häkeltyi siitä. Väriä ja lämpöä niistä ei ainakaan puutu. Varsinkin nyt, kun tämä vuodenaika on hitusen synkkä.

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

Piilota karkit!

Ompelukurssilla harjoiteltiin vetoketjun kesytystä siten, että ommeltiin vain vetoketjun toinen puoli kankaaseen. Siitä muodostui hienoja pusseja, jotka sopivat hyvin, vaikka karkkien piilopaikaksi. Valitsin kankaaksi ulkopuolelle Almandiini-kangaskaupan hulavannetta pyörittävän karhukankaan ja sisäpuolelle Fazerin sinisestä suklaasta muistuttava kankaan. Ihan vaan muistutuksena itselleni, että herkut ja liikunta pysyy tasapainossa.

Nam! Suklaa on ihan parasta herkkua! 

Toinen pussi on ommeltu yhdestä harjoitustilkusta. Tästä tuli pussi esimerkiksi kynille.

 Ja viimeisessä kuvassa on matkatuliaiset. 

Lisäksi tilasin Almandiinistä kaksi pakettia japanilaista Sashiko-kirjontaa. Niistä lisää ensi tai seuraavalla viikolla. Minulla on hyvin paljon haastetta niissä, koska tässä tekniikassa ommellaan käsin ja se ei oikein onnistu minulta. Olen päässyt hyvään alkuun verinäytteen ottamisessa sormenpäästä. Suurin tavoite on kesyttää neula ja lanka tässä lähiaikoina...

Kohta jo marraskuu, hyvää oloa ja iloa sinnekin!

Tähtien tuiketta ja pumpulipalloja

Säilytyspussi pumpulipalloille on ommeltu tilkuista ja keskellä on ajatelmateksti. Loista pieni tähtönen, tiedäthän että olet rakastettu. 

Ajatelma lappusia myy Emma's & Mama's Seinäjoella. He olivat Lahden käsityömessuilla. 

Ja arvatkaa mitä! Aloitin tänään uuden torkkupeiton valmistamisen. Olin melko varma, että ei ihan heti mitään isompaa työtä...himmailua vaan... ja nyt kävi niin, että tuli repsahdettua. 4,5m kangasta riittää varmasti yhteen, ehkä toiseenkin peittoon. Päiväunet tai ylipäätään nukkuminen on ihan parasta. Kunhan peitto on valmis niin kyllä nukutaan hyvin. Ja on minulla jo yksi peitto viime vuodelta ahkerassa käytössä.

Illalla nukuttaa paremmin, kun lukee kirjaa. Tämä on hyvä kirja!

Iltasatuja kapinallisille tytöille on kirja kaikille lapsille, joiden toivot kasvavan itsenäisiksi ja toisia kunnioittaviksi ihmisiksi. Kirjassa on upea kuvitus eri taiteilijoilta ja tarinat on selkeästi kerrottuja, että ne sopivat hyvin alle kouluikäisellekin luettavaksi. Lukekaa lapsille ja myös itse. 

Maailma on se, mitä ajattelemme.

Sanat muuttavat maailmaa.

Tiede osoittaa, että meidät on ohjelmoitu rakkauteen ja myönteisyyteen.  Näkökantaa on hyvä vaihdella ja se kuinka katsoin maailmaa ennen ei ole tänään enää sama. Jokainen meistä kasvaa ja muuttuu joka päivä, joskus negatiivisuus tarttuu kyytiin, mutta sille ei kannata antaa huomiota, koska se kuluttaa ja vie energiaa. Keskittymällä hyviin asioihin, muuttuu kaikki asiat paremmaksi. Jollain on aina huono päivä, mutta se ei ole maailma, jossa tahdon elää, minä en lähde enää siihen ajatukseen mukaan. Kehitän teflonin itseni pintaan negatiivisuudelle. Tahdon maailman, joka on kaikille parempi kuin ennen. Aioin tehdä sen kirjoittamalla, neulomalla, ompelemalla, virkkaamalla ja mitä muuta keksinkään.

Mitä sinä ajattelit tehdä?

Alamäkikukkarot

Hyvää uutta vuotta!

Lähdetään liikkeelle uuteen vuoteen kukkaroilla, jotka olivat valmiiksi leikattuina. Ei muuta kuin äkkiä ompelu niin on valmista, ja nopeasti! Pienin pussi tehty pienestä jäljelle jääneestä kangaspalasta ja kierrätysvetoketjusta...ja minulla aina unohtuu ripustuslenkki laittaa, niin napin avulla lisäsin sen jälkikäteen. 

Jos virhettä ei voi peittää, sitä täytyy korostaa. Hyvä tuli!

Antaa siis mennä vaan, kun on alamäki!

Kukkaroita ja telomeeri pohdintaa

Kukkaro-mania senkun jatkuu vaan... mitäpä, sitä vapaapäivänä muutakaan, kun ulkona tuulee navakasti pohjoisen suunnasta. Pohjoistuuli on kylmää aina, tuulipa se mistä suunnasta tahansa. Omassa kukkarotehtaassa ei ole kylmä kynttilöiden ja silitysraudan lämmössä.

Viikonloppuna töissä aloimme työkavereiden kanssa keskustella telomeereistä. Nyt seuraa paljastuksia, mistä apteekissa keskustellaan, kun on hetki aikaa jutella työkavereiden kanssa. Yksi meistä oli katsonut Passenger elokuvan ja siinä oli ollut skanneri, joka oli analysoinut ihmisen terveydentilan ja ilmoittanut viat. Elokuva sijoittuu tulevaisuuteen ja se varmasti on joskus mahdollista, että on sellainen laite. Totesimme, että onhan se varmasti mahdollista nykyäänkin, koska pystytään DNA:ta tutkimaan.

Siitä keskustelu ohjautui telomeereihin, jotka on meillä jokaisella DNA ketjujen päissä. Ne lyhenevät ikääntyessä ja niiden pituudesta tai lyhyydestä voidaan ennustaa elinikää. Telomeerit voivat myös pidentyä esimerkiksi liikunnan vaikutuksesta, mutta myös lääkkeet voivat pidentää telomeerejä. Telomeerien lyhentyminen lisää mm. riskiä sairastua syöpään. Pidentäviä lääkeaineita tiedetään olevan verenpainelääke ramipriili ja hormonikorvausvalmiste estradioli. Estradioli on naisille tarkoitettu vaihdevuosioireisiin ja sen ympärillä kohistaan melko usein rintasyöpävaarasta, mutta sen telomeerejä pidentävästä vaikutuksesta ei ole puhuttu missään.

Lisäksi muistimme artikkelin eräästä lääkeaineesta, joka saattaa lyhentää telomeerejä, mutta ei löydetty sitä enää. Ehkä tutkimustulos oli epävarma.

Yksi asia on kuitenkin varma. Itselle mieluisten asioiden tekeminen ja kaikenlainen positiivisuus pidentää elinikää.

Nauti siis kaikesta mitä teetkin tai missä oletkin, koska se on varmaa, että kuollaan!

Kukkaroita on nyt joka lähtöön, ennen viimeistä lähtöä.

Rakkautta ja pitsiä, sekä muistutus, että onnellisuus on itsetehtyä.

Illalla vielä yksi kukkaro Suomi-peitosta yli jääneillä kankailla. Kurssilla oli harjoitus ns. kulmat pois-tekniikasta, jolla muodostetaan kukan tai sydämen muotoisia tilkkukuvioita. Sain aikaiseksi pari tilkkua, josta ompelin tämän kukkaron. Liima oli lopussa ja tekijä väsynyt niin toisen puolen liimaus ei onnistunut ollenkaan. Epäonnistumisen kunniaksi kymmenen pistettä ja pöllönmerkki ihan keskelle kukkaroa. 

Tuntematon sotilas-elokuva oli paras kotimainen elokuva, mitä olen koskaan nähnyt, suosittelen katsomaan! Siinä on Robin! (Tämä tiedoksi jos kotona on vastentahtoisia teinejä, joiden pitäisi nähdä tämä.) Rokan roolisuoritus oli sydäntä riipaiseva samoin Paula Vesala. Kyyneleiltä ei voinut välttyä ja myös tähän aikaan löysin yhtymäkohtia, vaikka ajat on nyt toiset. Huumoria oli myös, sen avulla selviää vaikeista tilanteissa aina!

Hyvää viikkoa, seuraavaksi lankaa puikoissa!