Strömsö-villapaita

 Strömsö-ohjelma on ollut yksi suosikkiohjelmiani jo vuosia. Kun näin jakson, jossa esitettiin Leen suunnittelema Strömsö-villapaita. Olin todella ihastunut niihin ja päätin, että neulon sen vielä jonain päivänä.

Strömsö-villapaita on niin ihana neuloa, koska siinä ei tarvitse liitellä paidan osia yhteen, vaan se tehdään yhtenä kappaleena. Ostin lankoja liian vähän ja eipä enää löytynyt sitä sävyä, minkä olin valinnut. Netissä oli pelastus lankaongelmaan, mutta kaksi kerää, jotka olin tilaamassa ei ollutkaan riittävä määrä, jotta se olisi toimitettu. Ratkaisu tähän pulmaan oli se, että tilasin langat seuraavaankin Strömsö-villapaitaan. Toivottavasti tilasin tällä kertaa tarpeeksi.

Strömsö-villapaita on saanut kuviossa Strömsö-huvilan kuistin kaiteista. Lapasiin oli myös ohje. Vähänkö ihanaa? 

Seuraavaksi kuvia, kun yritän poseerata minun ihanimmassa villapaidassa. Olen aika huono esiintymään kuvissa, mutta nyt on heittäydytty. 

Kivaa syksyä sinulle!

Onhan se lämmin, kauniin värinen ja mieluinen juuri minulle! Kiitos ohjeesta Lee!

Ilonsukat

Hyvän Mielen Villasukka-kirjan ohjeella neulotut Ilonsukat saa mielen hyväksi ja iloiseksi. Sukat on neulottu 7 veljestä langoilla. Värit valikoin taas ihan sattumanvaraisesti fiiliksen mukaan. Jos jokin lankakerä tai väri vaan tuntui hyvältä niin sen otin neuleeseen mukaan. Näihin sukkiin tallentui iloa ja muistuttaa aina, kun laittaa sukat jalkaan iloisista asioista elämässä.

Sukkien saajalle toivon paljon iloa ja onnea.

Olet ihana ja rakas!

Kuinka tässä näin kävi?

Ei...en taida osallistua tähän. Katsotaanpa tarkemmin... onpa kivat värit ja vaikeustaso helppo. Pitää kokeilla. Onkohan minulla sopivia lankoja?

Näissä ajatuksissa lähdin tekemään ensimmäisiä paloja Viola-peitto-kal yhteisneulontatapahtumaan. Parasta tässä on, että se tehdään pala kerrallaan. Kokoja on kolme. Tapahtuman järjestää Novita ja suunnittelija on Sisko Sälpäkivi.

Ajattelin yrittää ensisijaisesti tehdä pienimmän peiton ja keskikokoisen toissijaisesti ja jätän sitä jälkeen tarvittaessa myöhemmin tehtäväksi.

Mukana ollaan, mutta miten tässä näin kävi?

Tässä on tehty lisää paloja, mutta työ ynnä muiden tehtävien takia, tässä on jääty jälkeen. Se ei haittaa. Lomalla voi jatkaa ja tehdä loppuun. Ei tule ainakaan tekemisen puutetta, kun olisi vaikka ja mitä tekemistä.

Raitapaloja ja kärrynpyöriä!

Hyvin etenee tämä, kohta jo puolessa välissä menossa.

Lisää tehty palasia!

Pieneen peittoon aina kaksi uutta palaa ja isompaan neljä.

Kurkistetaanko sukkalaatikkoon?

Jos vastasit otsikon kysymykseen kyllä, jatka lukemista...

Nyt katsotaan, mitä sukkalaatikkoon onkaan kertynyt tämän vuoden aikana. Tässä tulee väistämättä ajatus, että laiska töitään luettelee. Mainittakoon, että tässä on oltu viisi pitkää viikkoa laiskana kaikista töistä, kun on ollut käsi paketissa murtuman vuoksi. Tilanne ei siis ole ollut mitenkään nautinnollinen, kun on tottunut tekemään  ja tykkää tehdä kaikenlaista. 

Otin tämän tekemättömyyden ajan kuitenkin mahdollisuutena pysähtyä, jonka ykkösprioriteetti on toipuminen, mutta myös aikana tutkailla sisintään ja tekemisiään. Pohdiskelin mm. 

Miksi teen tätä?

Kenelle teen?

Onko tästä iloa minulle ja muille?

Haluanko jatkaa?

Onko jotain muuta, mikä kiinnostaa?

Mikä on tärkeää?

Pohdinnan tulokset ilmenevät jollain lailla jatkossa.

Sitten asiaan, sukkalaatikkoon!

Jos laiska töitään luettelee, niin ei se aina ole ollut laiska!

Niin iso kasa sukkia, että niitä ei yhdellä kädellä jaksa edes kantaa. 

Tämä sukkalaatikko-haaste on Nonnu-neulojan aloittama kampanja, jossa neulotaan 12 paria sukkia vuoden 2019 aikana. Instagramissa on myös Sockbox2019-tunnisteella, kuvia sukkalaatikoista ympäri maailmaa.

Minun laatikossa on nyt 9 paria sukkia. 

1/12 

Uutela-sukat (Niina Laitinen)

2/12

 Ystävänpäiväsukka-KAL ( Niina Laitinen) 

oma versio 7-veljestä langalle

3/12

Tajunnanvirta-KAL (Pipotus)

Sukat naiselle

4/12

Tajunnanvirta-KAL (Pipotus)

Sukat miehelle

5/12

Kevätlaulu-sukat (Niina Laitinen)

6/12

Mörkö-sukat (Novita)

7/12

Jäätelökesä (Niina Laitinen)

Oma versio paksummalle langalle.

8/12

Pätkis-KAL (Mia Sumell)

Muokattu ohjetta omiin lankoihin sopivaksi

9/12

Joulukalenterisukka2017-KAL (Niina Laitinen)

Katsotaan sitten saanko vielä loputkin sukat vuoden loppuun mennessä...

 3 paria sukkia vielä tarvitaan, miten se onnistuu?

Se jää nähtäväksi, miten nopeasti on taas lankaa puikoissa.

Nyt on muuten meneillään tosi monta KAL-tapahtumaa ja olen osallistumassa niihin kaikkiin. Yhtään työtä en ole vielä aloittanut, mutta kerään vihjeet talteen. Ehdin aloittaa hyvin myöhemminkin. Jos vaan pystyn...

"Älä vingu! Riittää, kun tuuli vinkuu."

-Pikku Myy-

Hei vaan!

Taimit: Tule onnen päivä

Ihastuin tähän Taimi-sukkaohjeeseen niin, että neuloin ne vihreä-valkoinen-väriyhdistelmällä. Onnenapila värejä! Sopii ihan täydellisesti Apila-astiaston kanssa. Vihreän langan värjäsin aiemmin kesällä koivunlehdillä.

Kesässä oli ehdottomasti parasta lämpö. Loma meni liikunnallisissa merkeissä. Luonnossa viihtyi ja virkistyi. Ihaninta oli, kun sai unohtaa kellon ja aikataulut. Oli aikaa antaa ajatusten harhailla ja ihastella luonnon kauneutta, kuun pimennystä ja tähdenlentoa. Kokea kuinka ilta hämärtyy ja aamu valkenee. Nähdä järven pinta tyynenä ja aaltoilevana. Katsella perhosta ja kasveja.

Kesä vaan on! <3

Eloista elokuuta!

Apukassien ompelu

Käsityöopetuksessa opeteltiin ompelemaan "apukassi". Se on sellainen, joka on kätevä ottaa mukaan, kun lähtee esimeriksi kaupungille. Aluksi se on pienikokoinen ja tarvittaessa sen voi avata isommaksi kassiksi. Näihin voisi hyvin käyttää kaikki vanhat kankaat, joille ei keksi muuta käyttöä. Pienen pussin avautuessa on myös kiva yllätys, millainen kangas tulee esiin. Käytin näihin kasseihin chihuahua-, emoji- ja metsäneläinkangasta, sekä pellavakangasta. Laitoin uloimpaan kankaaseen vetoketjuja, jotta saa avaimet ja puhelimen mukaan myös.

Muovipussien välttelyssä täytyy opetella kokonaan uusi toimintatapa. Tärkeintä on muistaa ottaa "apukassi" aina mukaan! 

Kierrätysideana kahvipussien uusiokäyttöä harjoittelin YouTube-videon avulla. Se oli ranskankielinen video ja vaikka en osaa kieltä opin taittelun. Tässä on lopputulos. Jos täytyisi itsensä tällä elättää niin aika heikkolta vaikuttaisi toimeentulo, koska näissä meni koko ilta. Ei mitään isompaa valmiina ja teinikin sanoi, että tuo on mummojen hommaa. Pitääkö olla huolissaan?

Ehkä näistä jonain päivänä tulee jotain suurempaa...

Kahvikissan varastoista löytyi pieni määrä kahvipusseja ja täytyy keitellä lisää kahvia, että saa lisää materiaalia taitteluun... Kulta Katriinan luomukahvi on ihan parasta. Oispa kahvia!

Hauskaa vappua!

Töllävipposet ovat täällä! Kakka-emojisukat!

"Ei voi laittaa sukkaseen, ei voi laittaa sukkaseen..."

-Kyllä voi!

Televisiossa on ollut mainos, jossa lauletaan, että ei voi laittaa suklaaseen. Muutin hieman sanoja itselle sopivaksi, koska isoimmat esteet tekemiselle ja tekemättä jättämiselle on oman pään sisällä. Huomasin lankojani katsellessa, että ruskeaa lankaa on useampi kerä. Suurin syy siihen lienee, että langan nimi on maitosuklaa. Sitten, kun on kova suklaan perään, niin käy näin, että hankkii suklaata kaikissa eri muodoissa. Siitä laulusta on muuten tehty 10 tuntinen versio, koska siitä oli tullut palautetta, että se on pahemman puoleinen korvamato. Korvamadolle voi tehdä ns. "matomoikkauksen". Ai, millä tavalla? Vaihtamalla biisiä...

We are the world, we are the children...

Nämä emojithan ovat kovasti lasten mieleen ja niitä käytetään paljon viesteissä. Yksi emoji on sama kuin tuhat sanaa. No, ei ihan sama.

Kaikenlaista kakka-emojia tulee vastaan oikeassa elämässä. Aina ei naurata, vaikka jälkikäteen tilanne on voinut olla huvittavakin. Isossa kuvassa vaikuttaa melko mitättömältä, vaikka ei aina sitä olekaan. Haastetta riittää, kun miettii miten kääntää vaikeudet voitoksi tai miten ylipäätään niistä selviää. Epäkohtien esiin nostaminen ei ole helppoa. Rohkeutta vaaditaan ja sitä pitää olla paljon. Vaikeneminen ja hyssyttely on niin paljon helpompaa. 

Todellinen kakka ei pyytele anteeksi tekojaan, eikä halua selvittää asiaa, eikä muuta toimintaansa jatkossakaan. Ainoa asia, minkä voi tehdä on antaa vaan olla ja olla menemättä mukaan järjettömyyteen.

Ja muistaa, että...

Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi...

...että sanoit ei.

...unelmiesi seuraamista.

...jonkun toisen puolesta.

...totuuden kertomista.

Kiitos ja anteeksi!

Talvipäivän kimallus

Sain vihdoin valmiiksi ystävänpäiväsukat, kun tuli vähän mutkia matkaan, mutta ei haittaa! Nina Laitinen Desings järjestämä knit-along-projekti Taimitarhan Ystävänpäiväsukat on vaan niin kiva tapahtuma. Lankoina tähän työhön käytin Nalle-lankaa tai niin ainakin kuvittelin, mutta työn ollessa melkein valmiina huomasin erään asian. Monivärinen lanka ei olekaan Nallea, vaan Polaris-lankaa!

Uups...

Siellä on ja pysyy, en pura poiskaan. Opettelen sietämään sitä, että en aina huomaa kaikkea ja se on ihan ok. Lanka, joka ei ollut sitä, mitä luuli sen olevan ja täydestä meni kuin väärä raha. Mutta minulla näyttää jatkuvan tämä tummalla pohjalla värejä-kausi. Se johtuu pitkälti siitä, että syksy oli täällä Suomessa hyvin synkkä ja sateinen, mutta nyt on jo valoisampaa, kun päivä on pidentynyt ja on lunta. Aurinko paistaa ja lumi kimmeltää todella kauniisti. Tänä vuonna meillä on oikea talvi!

Toinen tunnelmallinen hetki päivässä on, kun alkaa hämärtyä, maiseman sinisyys on ihana. Sitä kestää vain hetken. Paulo Coelhon kirjassa oli juuri tästä hetkestä kuvaus, kuinka maailman tasapainoa koetellaan juuri päivän vaihtuessa päivästä iltaan tai yöstä aamuun. Hyvin kiehtovaa...

Jänis oli pomppinut ihan joka puolella pihaa. Oliko kettu jahdannut sitä? Syksyllä näin ketun tai pienikokoisen suden aamulenkillä, kun oli vielä pimeää. Eläin tuli metsästä kadulle ja taakseen katsomatta kulki kadulla ja meni takaisin metsään. Kettukin voi olla harmaa, joten en ole varma oliko tämä susi vai kettu... mutta hyvin erikoinen tilanne oli. Taidettiin molemmat vähän säikähtää toisiamme.

Ja se on ihan ok. Sukat on myös ihan ok. Kaikki on ok.

Hyvää viikkoa, tee mitä rakastat ja rakasta, mitä teet!