keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Henkilökohtainen aikalisä

Pieni välityö, säilytyspussi puikoille ja koukuille. Kesäiset kankaat ja kierrätysvetoketju. Odotan kesää ja silloin laitan puikot pussiin ja neuleet naulaan. Meille on nimittäin tulossa piano ja ajattelin opetella uuden taidon. Soittamisen. Villasukkia on jo hyvät varastot ja niitä ei voi myydä, kun pitäisi maksaa verot ja suunnittelijat eivät hyväksy, että niitä myy. Jostain luin, että vuodessa pitää työskennellä 7 kuukautta ennenkuin verot on maksettu. Siinä sitä on aktiivimallia kerrakseen... 




Edellisen postauksen kommentit olivat teiniltä. Hän neuloi viikonloppuna lyhytvartiset villasukat, kun pitkävartiset ovat niin ällöttäviä. Käsityötaidot näyttää siirtyvän myös seuraavaan sukupolveen. Nuoriso tykkää kulkea nilkat paljaana, kun se on muotia, vaikka olisi pakkasta 20 astetta. Bussikuskikin oli teinille asiasta huomauttanut. Sanoin teinille, että olipa fiksu kuski, kun sanoi. Tekisi mieli hänelle kukkakimppu lähettää, siitä että välittää ja sanoo ihan samaa, mitä minäkin olen sanonut monta kertaa.


Sukista tuli niin hienot! Miten pitkävartisista sukista tulisi taas muodikkaita?



Teini sai sukkansa valmiiksi. Minä otan henkilökohtaisen aikalisän... meillä on vielä toivoa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti