Kaappien kätköistä löytyi vanhoja joulukankaita, joista ompelin patalappuja. Pääsee kankaat lojumasta käyttöön. Näiden valmistukseen on oma tekniikkansa, joka on sellainen, että sillä menetelmällä saa hukattua paljon vanhoja kankaita. Vanhoja verhoja, pöytäliinoja ym. tätini on lykännyt niitä minulle mukaan monet kerrat.
Laitoin ripustusnauhaksi love-tekstillä olevaa nauhaa kaksinkerroin ja ompelin sen reunoista.
Vähän meni kankaat ylösalaisin ja suunnittelut oli puolitiessä. Itseäni hauskuutin patalapuilla. Katso, vaikka alapuolella olevaa lappua, missä näkyy joulupukin kenkä ja pallo. Ei sille mahda mitään, mutta minulle tulee mielikuva pallonpotkaisusta. Itselleen ja näille tekeleille, kun nauraa, riittää naurunaiheita. Kankaiden kuosit on sellaisia, että todella hyvin sopii juuri tällaisiin.
Vanhojen kankaiden tuunaaminen uuteen uskoon on erittäin mukavaa puuhaa. Niin myös sanojen pyörittely. Vanhat sananlaskut on myös sellaisia, että niitä pitäisi miettiä uudelleen. Monet niistä on aika lannistavia, vaikka viisaus niissä varmasti piilee.
Vastaan tuli mm. tällaiset vanhat sananlaskut:
"Opi kärsimään valittamatta" ,
"Sortumatta souda, vaikk' on vastatuulta.",
"Muruja on elon onni, suurin osa suruja".
Tuunasin niitä vähän nykyaikaisempaan muotoon.
" Opi kärsimään valittamalla",
"Sitkeästi soita, vaikka oisit maalta.",
"Muruja on elon onni, suurin osa puruja."
Toivottavasti joku keksii parempia!
Hyvää joulun aikaa, ollaan kilttejä, koska tontut liikkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti