Neulojan painajainen on, kun ei voi neuloa. Ei tässä tosiaan ole kiirettä mihinkään...
Jouduin viime viikolla polkupyöräonnettomuuteen ja minulta murtui vasemman käden värttinäluu. Oikea käsi kuoriutui iloisesti nahkoistaan asfalttia vasten. Olen kuin bodari, kun kävelen varoessani molempia kipeitä käsiä. Neuloosin sivuoireena värittelin hieman värityskirjaa ja olen myös lueskellut. Vähän surkuttelin kohtaloani, mutta vähitellen tässä toivutaan.
Ensimmäinen viikko on takana kipsikäden kanssa ja neljä edessä. Jos paraneminen on sujunut hyvin voin palata töihin jo keskiviikkona tällä viikolla. Hoidan kaiken yhdellä kädellä! Pää onneksi toimii ja se on pyöräilykypärän ansiota, joka oli kolarin jälkeen roskiskamaa. Kypärä pelasti, ettei käynyt pahemmin.
Kiitokset kaikille minua auttaneille ja tukeneille.
Olen saanut erittäin hyvää hoitoa Hämeenlinnassa, ensin terveysasemalla ja sitten Kanta-Hämeen keskussairaalassa ensiavussa.
Kiitokset hyvästä hoidosta ja kaikesta avusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti