sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Talvipäivän kimallus

Sain vihdoin valmiiksi ystävänpäiväsukat, kun tuli vähän mutkia matkaan, mutta ei haittaa! Nina Laitinen Desings järjestämä knit-along-projekti Taimitarhan Ystävänpäiväsukat on vaan niin kiva tapahtuma. Lankoina tähän työhön käytin Nalle-lankaa tai niin ainakin kuvittelin, mutta työn ollessa melkein valmiina huomasin erään asian. Monivärinen lanka ei olekaan Nallea, vaan Polaris-lankaa!
Uups...

Siellä on ja pysyy, en pura poiskaan. Opettelen sietämään sitä, että en aina huomaa kaikkea ja se on ihan ok. Lanka, joka ei ollut sitä, mitä luuli sen olevan ja täydestä meni kuin väärä raha. Mutta minulla näyttää jatkuvan tämä tummalla pohjalla värejä-kausi. Se johtuu pitkälti siitä, että syksy oli täällä Suomessa hyvin synkkä ja sateinen, mutta nyt on jo valoisampaa, kun päivä on pidentynyt ja on lunta. Aurinko paistaa ja lumi kimmeltää todella kauniisti. Tänä vuonna meillä on oikea talvi!



Toinen tunnelmallinen hetki päivässä on, kun alkaa hämärtyä, maiseman sinisyys on ihana. Sitä kestää vain hetken. Paulo Coelhon kirjassa oli juuri tästä hetkestä kuvaus, kuinka maailman tasapainoa koetellaan juuri päivän vaihtuessa päivästä iltaan tai yöstä aamuun. Hyvin kiehtovaa...


Jänis oli pomppinut ihan joka puolella pihaa. Oliko kettu jahdannut sitä? Syksyllä näin ketun tai pienikokoisen suden aamulenkillä, kun oli vielä pimeää. Eläin tuli metsästä kadulle ja taakseen katsomatta kulki kadulla ja meni takaisin metsään. Kettukin voi olla harmaa, joten en ole varma oliko tämä susi vai kettu... mutta hyvin erikoinen tilanne oli. Taidettiin molemmat vähän säikähtää toisiamme.


Ja se on ihan ok. Sukat on myös ihan ok. Kaikki on ok.

Hyvää viikkoa, tee mitä rakastat ja rakasta, mitä teet!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti