Tuolin tuunausta

Tällainen tuoli tuli meille joitakin vuosia sitten ystäviltä, joilla ei ollut tilaa tälle ns. "perintötuolille". Tuoliin liittyy myös tarina. Sen oli itsetehnyt joku sukulainen 50-vuotislahjaksi jollekin toiselle sukulaiselle. Lahjansaaja ei ollut yhtään pitänyt saamastaan lahjasta ja ilmeisesti tuoli oli kiertänyt kodittomana jo pidempään, koska se ei sopinut oikein kenenkään nurkkiin. Tuoli on meilläkin ollut välillä milloin missäkin, mutta jokin siinä viehättää minua, vaikka se ei mikään desing-kukkanen olekaan. Tai ehkäpä se juuri onkin desing-kukkanen ja nimenomaan omalla erikoisella tavallaan.

 Päällystin tuolin kangasvarastostani löytyvällä kankaalla, joka mielestäni kävi siihen parhaiten.

Ennen ja jälkeen kuva jäi ottamatta, mutta tässä on kuvassa myös vanha päällinen.

Näin minäkin jätin jälkeni tuolin historiaan ja mielestäni se sopii nyt paremmin muuhun sisustukseen. Ehkä annan sen joskus kummilapselle (tuolin antaneiden ystävien lapselle), kun hän muuttaa kotoa pois opiskelemaan (siihen on vielä aikaa, kun hän on vielä pieni). Mutta hänen täytyy pitää siitä sen verran, että lupaa olla heittämättä sitä pois.

Laukku heiluu näin!

Osallistuin kansalaisopiston järjestämälle ompelumaratonillle. Siinä oli ideana ommella kahden päivän ajan aamusta iltaan. Sinne voi mennä ompelemaan ihan omia juttuja myös, ihan omien ideoiden mukaan. Minulla ei ollut erityisempää ideaa, mutta paljon materiaalia mukana. Opettajalla oli paljon ohjeita ja ideoita. Olin liikkeellä oppimismielellä ja tartuin opettajan antamiin ohjeisiin ja lopputuloksena oli nämä kaksi söpöä laukkua.

 Laukkujen etuosassa käytin kuvakirjan sivuja, jotka suojasin/päällystin muovikalvolla. Lisäksi käytin itsevärjäämiäni lakanakankaita ja printtipuuvillakankaita.
Opettajalla oli myynnissä metallisia kehyksiä.

Tämä kurssi oli arkena, mutta olen ollut mm.värjäyskursseilla, jotka alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaita. Kursseilla on tosi kivaa ja niissä tulee oikein tekemisen huuma ja flowtila.

Niin ja kantokahvoihin hyödynsin vanhoja käyttämättömiä avainnauhoja. Ompelin hihnoihin uuden ilmeen puuvillakankaasta.

Ja laukun sisällä on myös puuvillakangasta.

Milloinkahan sitä taas ehtisi jollekin kurssille? Jälkeenpäin itsekin on vähän ihmeissään lopputuloksesta... olenko minä tehnyt nuo? Parasta on, että oppii uutta ja ryhmähenki on myös mahtava.

Fisusukat

Tässä on fisusukat. Niina Laitinen desingsin knitt-along-sukkaprojekti, joka alkoi 25.5.2016 ja se kesti sellaiset kaksi viikkoa. Mielenkiintoinen juttu, kun joka päivä julkaistiin vähän ohjetta ja seuraavana päivänä tuli taas vähän lisää. Tällä kertaa päätin noudattaa ohjetta huolellisesti, mutta jätin sukasta viimeisen melko ison kuvion pois, ettei sukista olisi tullut jätti-isot. Niistä tuli melko löysät minun jalkaani, mutta eiköhän niille vielä jalat löydy!

Värit oli taas sinisiä, vähän vieraita minulle, mutta tykkään!

Ja vaaleansininen lanka löytyi edesmenneen mummoni jälkeen jääneestä lankalaatikosta. Mummoni neuloi koko suvulle villasukat, neuloosi on todennäköisesti periytyvää. Nyt se vaan hyppäsi yhden sukupolven yli, kun äitini ei neulo ollenkaan, mutta on maailman paras pullanleipoja ja ruuanlaittaja.

Siitä olen iloinen, että minulta täysin käyttämättä jäänyt vaaleansininen on nyt päässyt sukkiin. Mummokin varmasti vilkuttaa pilven reunalta tyytyväisenä, kun hänen langat on täällä käytössä. 

Oli kyllä kiva kalareissu tämä projekti!

Pidetään lankaa puikoissa ja nautitaan vähän viileämmistä ilmoista myös. Villasukat on nyt hyvin tarpeelliset! Kyllä vielä lämpenee ja villasukat lentää nurkkaan!

Jotain sinistä...

Sininen ja valkoinen... värit ovat vapauden!

Kokeilin miltä näyttää tämä malli vaaleansinisenä, kun aiemmin neuloin vaaleanpunaisena vastaavat. Hyvältähän ne näyttää. Sinänsä jännä, että vaaleansininen ei ole kuulunut värivalikoimaani lankavarastossani, vaikka se ei todellakaan ole inhokkivärini. Ei muutenkaan ole sellaista väriä, mistä en pidä, mutta täytyy tunnustaa, että ostin elämäni ensimmäisen vaaleansinisen keräni näihin sukkiin. Sininen hiipii hitaasti sukkiini...

 Nämä sukat on tehty 7-veljestä langalla. Se on se tuttu ja turvallinen lanka.

Mutta luonto! Se on kauneimmillaan juuri nyt!

Järvi, kivet, sammalet, kävyt, koivut, pienet linnunpoikaset...

Tänä aamuna näin lempimetsäneläimeni metsäpolkua ylittämässä, katsoimme hetken toisiamme. Sitten kettu ylitti polun ja minä jatkoin eteenpäin polulla. Maaginen hetki. 

"Tääl' on aallot armahat ja

suuret hongat huojuu;

solkikoivut soreasti

aallot helmaan nuojuu."

Kaunista kesäpäivää ja onnittelut kaikille valmistuville sekä koulunsa päättävillle.